Keskiviikko. Huomenna Pekalle tehdään ductus-leikkaus. Täytyy myöntää, että on aika pelottavaa. Ja jotenkin vähän harmittaakin, ettei ehditty jutella leikkauksen riskeistä ja hyödyistä lääkärin kanssa kunnolla. Lause on vaihdettu asiaan liittyen aina silloin tällöin, mutta täydellisestä mielikuvaa huomisen kulusta minulla ei ole. 

Tämä päivä ei mennyt muutenkaan ihan niin kuin olin suunnitellut. Heräsimme molemmat mieheni kanssa väärällä jalalla ja yritimme olla ärsyttämättä toisiamme, ettei kummankaan tarvitsisi suuttua. Tilannetta ei tietenkään yhtään helpottanut se, että aikataulu ei pitänyt ja en ehtinyt nähdä poikia ennen psykologin tapaamista. Psykologi oli kuitenkin pelastuksemme. Siellä sai avautua, kertoa murheensa ja itkeä kaikessa rauhassa. Tapaamisen jälkeen meillä molemmilla oli huomattavasti parempi olo.

Poikien huoneessa oli koko päivän jotenkin kiireinen tunnelma. Hoitajat valmistelivat huomista leikkausta, hakivat tavaroita ja kävivät läpi ohjeistuksia. Vaikka tilanne rauhoittui iltavuoron astuessa remmiin, leijui huoneessa silti jännitys. Pekka ei sietänyt enää maitoja entiseen tapaan ja myös hapetus tuntui seilaavaan epämääräisesti. En tiedä aistiko pieni mies tulevan leikkauksen vai oliko voinnin heilumisen syynä esimerkiksi vatsavaivat. Myös Antin maidonsietokyky tuntui olevan tänään heikompi. Lisäksi keskuslaskimokatetrin kanssa oli ongelmia ja illalla kaulalle ilmestyikin punainen turvonnut alue. Eli varmasti lääkäreiden tarvitsee tehdä jotakin myös tämän asian suhteen. 

Sairaalasta lähdettäessä olo oli levoton ja sitä se on edelleen. Nyt pitäisi syödä iltapaa ja käydä lypsyllä, mutta jotenkin tuntuu, että motivaatio on hukassa. Aina kun poikien tilanteessa tulee takapakkia, ruokahalu katoaa ja motivaatio lypsämiseen lopahtaa. Mutta sen jälkeen kun nämä velvollisuudet on hoidettu pois, voisimme katsoa miehen kanssa peiton alla vaikka elokuvaa. Siihen saisi sitten nukahtaa jos nukahtaisi ja jos uni ei tulisi, niin aina voisi aloittaa uuden elokuvan. 

Äiti ja isi ovat valinneet Pekalle juuri sopivan kokoisen vaipan. 

Antilla on osaston pienin tutti, mutta äidin silmissä sekin näyttää hurjan isolta.